Selvitimme digiklinikoiden asiakkaiden osuutta koko väestöstä kaikilla 14 hyvinvointialueilla, joiden digiklinikkatoiminnalle on oma SOTE-OID-palveluyksikkö. Suurimmat digiklinikan käyttäjien väestöosuudet mitattiin Etelä-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla, Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla (2-7 %). Digiklinikan käyttö näyttää olevan yhteydessä aukioloaikoihin, mikä osaltaan korostaa hyvinvointialueiden välisiä eroja digiklinikkatoimintaan suunnatuissa resursseissa.

Digiklinikat ovat vyöryneet viimeisen muutaman vuoden aikana hyvinvointialueille, mutta digipalvelujen käyttömäärissä on havaittavissa eroja alueiden välillä. Tässä tutkimusblogissa tarkastelemme digiklinikoiden käyttäjien väestöosuutta 14 hyvinvointialueella Avohilmo-tietojen perusteella. Sisällytimme analyysiin kaikki hyvinvointialueet, joilla on käytössä digiklinikkatoiminnalle oma SOTE-OID-palveluyksikkö. Tämän avulla pystymme erottamaan digiklinikan palvelutapahtumat esim. puheluista kivijalkaan (lue blogi SOTE-OID:n hyödyntämisestä).

Analyysissä on syytä huomioida, että erot hyvinvointialueiden välillä eivät heijasta pelkästään eroja palvelukäytössä, vaan myös eroja kirjauskäytänteissä ja siinä, miten tiedot on lähetetty asiakas- ja potilastietojärjestelmästä (APTJ) Avohilmoon. Siksi hyvinvointialueiden välisten erojen tulkinnassa on oltava varovainen! Mahdollisia eroja kirjauskäytänteissä on pyritty osin huomioimaan siten, että tarkastelemme digiklinikan asiakkaiden osuutta väestöstä (%) kuukausittain (emmekä digiklinikan tapahtumamääriä). On myös syytä huomioida, että hyvinvointialueet kohdistavat resursseja ja panostavat eri tavalla digiklinikkatoimintaan, mikä heijastuu mahdollisesti myös palvelun käytössä. 

Hyvinvointialueiden välillä vaihtelua digiklinikan käyttäjien väestöosuuksissa

Kuva 1 havainnollistaa hyvinvointialueiden digiklinikan käyttäjien osuuden koko väestöstä. Koko otosta tarkasteltaessa nähdään, että alueiden välillä on suurta vaihtelua. Matalimmat osuudet ovat alle 1 %:n luokkaa, kun taas korkein väestöosuus on lähes 8 %. Suurimmat väestöosuudet mitattiin Etelä-Savossa (ES), Pohjois-Pohjanmaalla (PP), Päijät-Hämeessä (PH), Pirkanmaalla (PI), Keski-Suomessa (KS) ja Etelä-Pohjanmaalla (EP). Etelä-Savon lähes 8 %:n osuus on selvästi muita kärkialueita suurempi, minkä takia lukemaa kannattaa tulkita varovaisesti. Muilla alueilla osuus asettuu 2-3 %:n väliin. Alempaan keskikastiin kuuluivat Itä-Uusimaa (IU), Kanta-Häme (KH), Länsi-Uusimaa (LU), Pohjois-Karjala (PK), Pohjois-Savo (PS) ja Satakunta (SA). Näillä alueilla osuus oli 1-2 %:n välissä. Matalimmat väestöosuudet mitattiin Varsinais-Suomessa (VS) ja Pohjanmaalla (PO).

Kuvan lukemissa on todennäköisesti laatupoikkeamia, sillä kirjaamiskäytännöissä ja asiakas- ja potilastietojen siirtymisessä Avohilmoon on alueellista vaihtelua. Kuvasta selkeimmin erottuvia poikkeamia ovat Etelä-Savon muita alueita korkeampi taso, Päijät-Hämeen matala taso vuosina 2022–2024 sekä Kanta-Hämeen piikki loppuvuonna 2024. Tästä syystä tuloksia on syytä tulkita hyvin varovaisesti.

Kuva 1: Digiklinikan käyttäjien väestöosuudet 01/2022-09/2025.

Alueellisia eroja selittää osaltaan digiklinikoiden aukioloajat, mutta alueen panostuksella ja digialustalla voi olla vaikutusta palvelujen käyttöasteeseen.

Alueilla, joissa digiklinikan käyttäjien väestöosuus oli suurin (ES, PP, PH, PI, KS ja EP) oli myös keskimääräistä laajemmat aukioloajat. Kyseisillä alueilla digiklinikka on auki arkisin joitain tunteja klo 16 jälkeen (esim. arkisin 8-19) ja 5/6 alueella myös viikonloppuisin. Sen sijaan alueilla, joissa digiklinikan käyttäjien väestöosuus oli alempaa keskitasoa (IU, KH, LU, PK, PS ja SA) oli myös keskimääräistä suppeammat aukioloajat. 5/6 alueella digiklinikka on auki vain arkisin ja 3/6 alueella vain arkisin virka-aikana.

Tätä havaintoa tukee myös aiempi analyysimme, jonka perusteella virka-ajan ulkopuoliselle asioinnille vaikuttaisi olevan kysyntää. Avohilmo-aineistolla tehdyn analyysin mukaan 38 % yksityisistä etäasioinneista ja 27 % yksityisistä läsnäasioinneista kohdentui virka-ajan klo 8-16 ulkopuolelle tai viikonloppuihin. Tämä viittaisi siihen, että digiklinikan laajemmat aukioloajat (esim. arkisin 8-18 tai 7-20 ja myös viikonloppuaukioloa) voisivat mahdollisesti lisätä digiklinikka-asioinnin volyymia. On kuitenkin epäselvää, olisiko lisävolyymi uutta kysyntää vai korvaisiko se puheluja ja virka-ajan chat-yhteydenottoja, ja missä määrin.

Laajemmat aukioloajat tuskin selittävät yksin alueiden välisiä eroja digiklinikan käytössä, vaan ne saattavat myös heijastaa alueen keskimääräistä korkeampaa panostusta digimurrokseen. Markkinoinnilla ja viestinnällä voi olla suuria vaikutuksia ihmisten digiklinikan käyttöön. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä jokaiseen kotitalouteen lähetettiin kirjeet, joissa kerrottiin tarjolla olevista digipalvleuista ja tarjottiin ohjeistusta asiointiin. Lisäksi digiklinikasta on uutisoitu myös paikallislehdissä. Selkeä viestintä, ohjeet ja helppokäyttöinen digialusta yhdessä voivat parantaa asiakaskokemusta ja lisätä todennäköisyyttä käyttää digiklinikkaa.

Blogin kirjoittajat:

Tapio Haaga ja Alex Kivimäki