Toteutimme Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa GAINS-hankkeessa marraskuussa 2025 kyselyn, jossa tarkastelimme, miten ihmiset Suomessa käyttävät tekoälyä terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Tekoälykyselyn tuloksista selvisi, että 18-30-vuotiaat käyttävät eniten tekoälytyökaluja terveysasioissa. Kaikista ikäryhmissä oltiin silti hyödynnetty tekoälyä. 18-39-vuotiaat luottavat tekoälyyn terveyteen liittyvissä kysymyksissä enemmän kuin vanhemmat ikäluokat. Lisäksi miehet luottivat hiukan enemmän tekoälyn antamiin terveystietoihin kuin naiset. Tekoälyn antamia tietoja kuitenkin tarkasteltiin vastaajien keskuudessa kriittisesti ja tiedoille etsittiin vahvistusta myös muista lähteistä. Tekoälyn käyttö perustui pitkälti tiedon saannin nopeuteen ja helppouteen.
Tilastokeskuksen mukaan generatiivisen tekoälyn käyttö on lisääntynyt merkittävästi vuoden 2025 aikana. Vuonna 2025 41 prosenttia 16-89-vuotiaista oli käyttänyt tekoälyä edellisen kolmen kuukauden aikana. Sama luku vuonna 2024 oli 23 prosenttia. Saman tilaston mukaan yleisin tekoälyn käyttösyy oli tiedonhaku.
Teettämämme kyselyn pääasiallinen tehtävä oli selvittää, käyttävätkö ihmiset tekoälytyökaluja omaan tai läheisen terveyteen liittyvissä kysymyksissä ja millä tavalla. Lisäksi pyrimme ymmärtämään, millaisia asenteita ihmisillä on tekoälyä kohtaan terveyteen liittyvissä teemoissa.
Kyselyssä kuvailimme vastaajille tekoälytyökaluja sovelluksina tai ohjelmina, jotka hyödyntävät tekoälyä tavanomaisesti ihmisen ajattelua vaativien tehtävien suorittamisessa. Olimme erityisesti kiinnostuneita tekstiä tuottavista tekoälytyökaluista, jotka ovat interaktiivisia eli joiden kanssa käyttäjä voi käydä keskustelua. Halusimme myös erityisesti keskittyä yhteen keskeiseen teemaan eli terveyteen liittyviin kysymyksiin. Kysymyksissämme viittasimme esimerkiksi lääkitykseen, hoitosuunnitelmiin, oireiden arviointiin tai terveyden edistämiseen liittyviin asioihin.
Nuoret aktiivisimpia tekoälyn käyttäjiä terveyteen liittyvissä kysymyksissä
Kaikista vastaajista 46 prosenttia, eli hieman alle puolet, olivat käyttäneet tekoälytyökaluja jossain omaan tai läheisen terveyteen liittyvässä kysymyksessä. Kuten kuvio 1 näyttää, 18-30-vuotiaista vastaajista 66 prosenttia oli käyttänyt tekoälyä terveysasioissa. Tekoälyn käyttäjiä löytyi kuitenkin kaikista ikäryhmistä.
Ylimmässä ikäryhmässä eli yli 64-vuotiaiden keskuudessa 26 prosenttia vastaajista oli käyttänyt tekoälytyökaluja terveysasioissa. Mitä vanhempi vastaaja oli, sitä todennäköisemmin hän ei ollut koskaan käyttänyt tekoälyä terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Eri ammattiryhmistä opiskelijat olivat aktiivisimpia tekoälyn käyttäjät ja eläkeläiset passiivisimpia. Tekoälyä käyttivät enemmän siis he, jotka ovat todennäköisesti muutenkin harjaantuneempia käyttämään teknologiaa ja tekoälyä. Naisten ja miesten välillä ei huomattu merkittäviä eroja työkalujen käytön suhteen.
Lisäksi, kuvio 2 osoittaa, että maaseudulla asuvat käyttävät vähemmän tekoälyä terveyteen liittyvissä kysymyksissä kuin muilla alueilla asuvat. Maaseutumaisissa kunnissa alle 35 prosenttia vastaajista olivat käyttäneet tekoälyä terveysasioissa kuin muissa kunnissa sama luku oli yli kymmenen prosenttia suurempi.
Kuvio 1: Tekoälyä terveyteen liittyvissä kysymyksissä käyttäneet ikäryhmittäin.
Selitys: “On käyttänyt” kategoriaan on summattu vastaajat, jotka ovat käyttäneet tekoälyä terveyteen liittyvissä kysymyksissä harvoin, joskus, usein tai hyvin usein. Vastaajat, jotka eivät osanneet sanoa, kuinka usein ovat hyödyntäneet tekoälyä on jätetty kuvaajan ulkopuolelle.
Kuvio 2: Vastaajat, jotka olivat käyttäneet tekoälyä terveyteen liittyvissä kysymyksissä alueittain
Tekoälyn käyttö perustuu käytännön hyötyihin – tiedon nopea saanti yleisin käytön syy
Vastaajien terveyteen liittyvät kysymykset liittyivät yleensä oireiden arviointiin tai yleisluonteiseen terveystietojen tarkistamiseen. Yleisiä teemoja olivat kivut, vaivat, lääkitys, ihottumat, mielenterveysongelmat, kolesteroli ja verenpaine.
Annoimme vastaajille kolme valmista vastausvaihtoehtoa, jotka koskivat tekoälyn käytön syitä terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Mahdollisiksi syiksi listasimme helppouden, tiedon nopean saamisen sekä aiheen henkilökohtaisuuden tai siihen liittyvän stigman. Lisäksi tarjolla oli avoin vastausvaihtoehto, jossa vastaajat saattoivat kertoa muista käyttösyistä.
Yleisimmät syyt tekoälyn käytölle oli tiedonsaannin nopea ja helppo saatavuus. Pieni osuus vastaajista sanoi käytön syyn liittyvän aiheen henkilökohtaisuus. Kuvio 3 näyttää, miten naisten ja miesten keskuudessa yleisin syy käyttää tekoälyä terveyskysymyksissä oli tiedon nopea saanti, mutta tämä syy korostui erityisesti naisilla. Miehet puolestaan hyödynsivät tekoälytyökaluja useammin kuin naiset helppouden sekä aiheen henkilökohtaisuuden tai siihen liittyvän stigman vuoksi.
Ikäryhmittäin tarkasteltuna tiedon nopea saanti oli yleisin käyttösyy kaikissa ryhmissä, kuten kuvio 4 osoittaa. 31–39-vuotiaat turvautuivat tekoälyyn henkilökohtaisuuden tai stigman vuoksi lähes kaksi kertaa useammin kuin muut ikäryhmät. Lisäksi avoimissa vastauksissa mainittiin, että tekoälyä käytettiin esimerkiksi siksi, ettei terveydenhuoltoon saatu yhteyttä, tai ihan vain puhtaasta uteliaisuudesta uutta teknologiaa kohtaan.
Kuvio 3: Naisten ja miesten syyt käyttää tekoälyä terveyteen liittyvissä kysymyksissä
Kuvio 4: Eri ikäryhmien syyt käyttää tekoälyä terveyteen liittyvissä kysymyksissä
Asenteet tekoälyä kohtaan ovat kriittisiä, mutta tekoälyn käytössä nähdään myös hyötyjä
Kyselyn tulokset osoittivat, että erityisesti terveyteen liittyvissä kysymyksissä tekoälyn käyttöä ja sen antamia vastauksia kohtaan esiintyy epäluottamusta ja melko kriittisiä asenteita. 17 prosenttia vastaajista eivät luottaneet tekoälyn vastauksiin lainkaan, ja 69 prosenttia luotti vain vähän tai jonkin verran. 80 prosenttia niistä, ketkä eivät luottaneet tekoälyyn, eivät myöskään olleet koskaan käyttäneet sitä terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Epäluottamus tekoälyyn voi siis osittain johtua siitä, että kokemusta työkalusta ei ole. Niin kuin kuvio 5 osoittaa, yli 39-vuotiaat luottivat vähemmän tekoälyn antamaan tietoon terveyteen liittyvissä kysymyksissä kuin nuoremmat ikäryhmät. Lisäksi miesten keskuudessa oli hiukan enemmän luottamusta tekoälytyökaluja kohtaan kuin naisilla (Kuvio 6).
Yli puolet vastaajista luottivat terveydenhuollon ammattilaisten antamiin vastauksiin enemmän kuin tekoälyyn. Vastaajat toivoivat terveyteen liittyvissä asioissa ihmiskontaktia ja empatiaa. Vastauksissa nähtiin, että tekoäly voi tukea, mutta ei korvata terveydenhuollon ammattilaisia. Vastaajat myös kokivat, että tekoälyn antamia tietoja pitää tarkastella kriittisesti ja etsiä vahvistusta tiedoille myös muista lähteistä. Tämä viittaa siihen, että tekoälyn käyttäjiltä löytyy siis myös kriittisyyttä ja tekoälyn antamia tietoja ei automaattisesti hyväksytty sellaisenaan.
Kuvio 5: Eri ikäryhmien luottamus tekoälytyökaluja kohtaan terveyteen liittyvissä kysymyksissä
Kuvio 6: Kuinka paljon luottaa tekoälytyökalujen antamiin vastauksiin terveyteen liittyvissä kysymyksissä?
Kyselyyn vastasi 1017 ihmistä eri ikä- ja ammattiryhmistä
Kyselytutkimuksessa oli kaiken kaikkiaan 1017 vastaajaa. Vastaukset on annettu täysin anonyymisti. Kysely tehtiin yhteistyössä Verian Groupin kanssa ja heidän kautta saimme vastaajat sekä lopulliset tulokset. Vastaajat edustavat väestöä laajasti eri taustamuuttujien osalta. Naisia ja miehiä oli vastaajien joukossa lähes yhtä paljon. Vastaajia löytyi laajasti eri ikä- sekä ammattiryhmistä kuten kuviot 7 ja 8 näyttävät.
Kuvio 7: Vastaajien ikäjakauma
Kuvio 8: Vastaajien ammattiryhmät
Mitä opimme kyselystä?
Tiivstäen: vastaajien keskuudessa tekoälyn käyttö terveysasioissa on vielä vähäistä ja satunnaista. Yleisimpiä tekoälyä terveysasioissa käyttäviä ovatkin nuoret ja opiskelijat, jotka ovat yleisemminkin käyttäneet tekoälyä enemmän arjessaan. Kaikissa ikäryhmissä oli kuitenkin tekoälyn käyttäjiä. Maaseudulla käyttäjiä on myös vähemmän kuin muilla alueilla Suomessa. Tekoälyn käyttö perustui enimmäkseen sen tuomiin käytännön hyötyihin eli tiedon nopeaan saatavuuteen ja helppouteen.
Asenteet tekoälyä kohtaan terveysasioissa ovat kuitenkin vielä epävarmoja ja kriittisiä, mutta tekoäly nähdään potentiaalisena tukevana työkaluna. Tekoälyn antamiin tietoihin suhtaudutaan myös varauksella, ja tietoja tarkistetaan myös muista lähteistä.
Blogin teksti: Aurora Morén
Blogin interaktiiviset kuvaajat: Alex Kivimäki