Digiklinikoiden kehitys etenee vauhdikkaasti myös muissa maissa. Ruotsissa kehitystä ovat vieneet eteenpäin valtakunnallisesti toimivat yksityiset yritykset jo vuodesta 2016 lähtien, mutta myös julkiset toimijat ovat panostaneet digitaalisten terveyspalvelujen kehittämiseen. Useimmilla alueilla on saatavilla sekä julkisen että yksityisen palveluntuottajan digitaalisia terveyspalveluja, joiden välillä asiakas voi vapaasti valita oman digiklinikkansa valinnanvapauden nojalla.

Ruotsin verorahoitteisessa järjestelmässä 21 itsehallintoaluetta vastaavat oman alueensa terveyspalveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta

Ruotsin terveydenhuoltojärjestelmässä on monia yhtäläisyyksiä Suomen mallin kanssa, mutta palvelutuotannon järjestämisessä on merkittäviä käytännön eroja. Asiakkaan näkökulmasta yksi merkittävä ero liittyy toiminnan keskiössä olevaan valinnanvapausjärjestelmään (LOV – Lagen om valfrihetssystem). Perusterveydenhuollon palveluja tuottavat rinnakkain julkiset ja yksityiset palveluntuottajat, ja asiakas voi valita perusterveydenhuollon tuottajan vapaasti näiden vaihtoehtojen välillä. Palvelujen hinnoittelu ja asiakasmaksut määräytyvät alueittain, mutta asiakkaan näkökulmasta omavastuu on lähtökohtaisesti sama riippumatta siitä, tuotetaanko palvelu julkisesti vai yksityisesti.^[1,2]

Julkisesti tuotetut digiklinikkapalvelut rakentuvat osaksi kansallista 1177-ekosysteemiä

Ruotsin terveydenhuoltojärjestelmä on muuten vahvasti aluevetoinen, mutta julkisesti tuotettuja digitaalisia terveyspalveluja on kehitetty selvästi keskitetymmin Ineran johdolla. Inera on kuntien ja alueiden omistama yhtiö, ja valtaosa alueiden julkisista digiklinikoista nojaa sen kehittämään 1177-ekosysteemiin.

Ruotsin 1177-palvelualusta toimii keskitettynä digitaalisena asiointi- ja palveluohjauskanavana. Se tarjoaa pääasiassa aluekohtaista tietoa ja ohjausta, mutta mahdollistaa myös ensikontaktin terveydenhuoltoon. Ensikontakti on perinteisesti tapahtunut puhelimitse sairaanhoitajan kautta, mutta alustaan on kehitetty myös uusia digitaalisia kanavia. Verkkopalveluun tai mobiilisovellukseen kirjautunut asiakas voi tarkastella omia terveystietojaan, lähettää kiireettömiä viestejä, varata aikoja terveysasemalle sekä käyttää oman alueensa digitaalisia terveyspalveluja.^[3] 

Suurin osa alueista on rakentanut julkisen digiklinikan osaksi 1177-alustaa, mikä mahdollistaa reaaliaikaisen digitaalisen yhteydenoton terveysasemalle esimerkiksi chatin tai videovastaanoton muodossa, alueen palvelumallista riippuen. Vain muutama alue käyttää julkisessa palvelutuotannossa 1177-palvelun ulkopuolisia digiklinikka-alustoja. 

Yksityisten palveluntuottajien välinen kilpailu on kovaa

Ruotsin digiklinikkamarkkinalla toimii useita yksityisiä palveluntuottajia, joista tunnetuimpia ovat Kry, Min Doktor ja Doktor.se. Nämä toimijat tuottavat palveluja myös julkiselle terveydenhuollolle. Yksityisten palvelutunottajien digiklinikat palvelevat usein valtakunnallisesti, mutta asiakasmaksuissa voi esiintyä alueellista vaihtelua. Digipalvelujen asiakasmaksut määräytyvät tyypillisesti alueen asettaman hintatason ja korvausjärjestelmän mukaisesti, ja ne ovat asiakkaalle yleensä edullisempia kuin perinteiset kivijalkapalvelut. Asiakkaan maksama hinta on kiinteä omavastuuosuus, joka vaihtelee tyypillisesti 0–300 Ruotsin kruunun (SEK) välillä (noin 0–28 euroa).

Koska hinnat määräytyvät pitkälti alueiden asettamien taksojen ja korvausmallien perusteella, palveluntuottajat kilpailevat keskenään ennen kaikkea palveluvalikoimalla ja laadulla. Suurten yksityisten toimijoiden palveluihin kuuluu chat-vastaanottoja ja videovastaanottoja asiakkaan valitseman terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Sairaanhoitajan chat-vastaanotot ovat useissa malleissa maksuttomia, kun taas lääkärin vastaanotosta peritään tyypillisesti omavastuu.

Tekoälytyökaluja kehittävät sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat

Joulukuun 2025 lopussa Ruotsissa oli käynnissä yhteensä 197 erilaista tekoälyyn liittyvää kehittämishanketta alueiden terveydenhuollossa^[4]. Hankkeet ovat pääosin paikallisia, ja niitä toteutetaan yksittäisillä alueilla. Niissä pyritään hyödyntämään tekoälyä sekä potilashoidossa että hallinnollisissa prosesseissa, esimerkiksi tekoälyavusteisina assistentteina, chatbotteina ja kirjaamisen tukena.

Yksi merkittävä kehitysaskel automatisoidun teknologian integroimisessa julkiseen palvelutuotantoon on Ineran kehittämä 1177 Direkt -palvelu, jonka noin puolet alueista on ottanut käyttöön vuodesta 2023 alkaen^[5]. Palvelussa kirjautunut asukas täyttää älykkään oirearvion, jonka perusteella hänet ohjataan automaattisesti joko chat-keskusteluun hoitohenkilökunnan kanssa tai hän saa itsehoito-ohjeet. Tämä tarkoittaa, että hoidon tarpeen arvio voidaan Ruotsissa joissain tapauksissa tehdä täysin automatisoidusti ilman välitöntä kontaktia terveydenhuollon ammattilaiseen (Kuva 1).

Myös yksityisten palveluntuottajien tekoälytyökalujen kehitys etenee nopeasti. Esimerkiksi digitaalisia vastaanottoja tarjoava Kry on solminut yhteistyösopimuksen Azure OpenAI -palvelun kanssa^[6]. Kry on hyödyntänyt tekoälyä erityisesti ammattilaisten hallinnollisen kuormituksen vähentämisessä, ja yhtiö on myös ilmoittanut tavoitteekseen kehittää työkaluja, jotka tukevat yksilöllisempää ja laadukkaampaa hoitoa.

Kilpailevat digiklinikkayritykset tarjoavat nopeasti saavutettavia digipalveluja

Koska odotusajat perinteisiin kivijalkapalveluihin mitataan usein päivissä ja lyhyet odotusajat ovat harvinaisia, digiklinikat voivat tarjota asiakkaalle nopeamman ja helpomman pääsyn terveyspalveluihin^[7]. Ruotsissa digiklinikat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana vakiintuneet osaksi perusterveydenhuoltoa, ja valtaosalla ruotsalaisista on jo pitkään ollut mahdollisuus asioida digiklinikassa. Valtakunnallisesti toimivat yksityiset digipalveluyritykset ovat osaltaan vahvistaneet alueellista yhdenvertaisuutta, sillä asiakkaan näkökulmasta alueiden väliset erot liittyvät digipalveluissa ennen kaikkea asiakasmaksujen alueelliseen vaihteluun.

Blogin kirjoittajat:

Alex Kivimäki, Vivi Mauno

1. https://www.socialstyrelsen.se/en/about-us/healthcare-for-visitors-to-sweden/about-the-swedish-healthcare-system[↩]
2. https://eurohealthobservatory.who.int/publications/i/sweden-health-system-summary-2024[↩]
3. https://www.1177.se/[↩]
4. http://vardkartan.ai.se/[↩]
5. https://www.1177.se/Gotland/om-1177/1177-direkt/[↩]
6. https://www.microsoft.com/en/customers/story/1693712644049090392-kry-azure-open-ai-service-sweden[↩]
7. https://doi.org/10.1093/ej/ueag016[↩]