Suomessa on käynnistynyt murros, jossa satunnaistetut kokeilut ovat valtavirtaistumassa muuallakin kuin lääketieteessä. Keväällä 2025 käynnistynyt laajamittainen, sekä suomalaisittain että kansainvälisesti merkittävä, Pohjanmaan digivastaanottokokeilu on osa tätä murrosta. Hyvinvointialueen ja tutkimusryhmän välinen tiivis yhteistyö jo alustan käyttöönoton suunnitteluvaiheessa on taannut laadukkaasti suunnitellun ja toteutetun kokeilun, joka mahdollistaa sairaanhoitajan chat-vastaanoton luotettavan vaikuttavuuden arvioinnin.

Satunnaistetut kokeilut tulossa valtavirtaan Suomessa

Satunnaistetut kontrolloidut koeasetelmat (RCT) ovat lääketieteellisen näytön kultainen standardi ja niiden käyttö on jo 1970-luvulta asti ollut säännellysti pakollista esimerkiksi ennen uusien lääkkeiden tuomista markkinoille. Ilmeisestä hyödyllisyydestään huolimatta niitä on kuitenkin hyödynnetty vain vähän palvelujärjestelmän muutosten vaikutusten arvioinnissa. Suuriakin muutoksia terveydenhuollon palvelujärjestelmään on tehty ja tehdään jatkuvasti ilman uskottavaa vertailuasetelmaa, jolloin jälkikäteen on vaikeaa ellei mahdotonta sanoa, millaisia vaikutuksia muutoksella on potilaisiin ollut. 

Yksi syy tälle on se, että joidenkin muutosten vaikutusten arviointi voi olla suurillakin resursseilla mahdotonta. Merkittävä osa muutoksista on kuitenkin sellaisia, joiden arviointi olisi arvioinnin hyötyihin nähden ilmeisen pienitöistä ja kustannustehokasta.

Suunta on kuitenkin muuttunut ja kokeilut ovat vähitellen vakiintumassa osaksi vaikuttavuusperustaista päätöksentekoa. Hyviä esimerkkejä ovat vuonna 2017 käynnistynyt perustulokokeilu ja vuonna 2021 käynnistynyt kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu. Kokeilut ovat rantautumassa pikkuhiljaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään, jossa muun muassa Sanmark ym. (https://clinicaltrials.gov/study/NCT06836258) tutkivat teköälyavusteisen kirjaamisen vaikutuksia ammattilaisen käyttämään aikaan ja potilastyytyväisyyteen, ja Sääksvuori ym. (2022) tutkivat muistutuskirjeiden vaikutuksia kausi-influenssarokotteiden rokotekattavuuteen RCT-asetelmia hyödyntäen. Suomen kattavat kansalliset rekisterit tekevät SOTE-palvelujärjestelmän arvioinnista kokeilujen avulla erityisen houkuttelevaa, sillä tieto intervention tai muutoksen vaikutuksista voidaan poimia rekistereistä pienillä kustannuksilla (THL, 2017).

SoteDataLab on yhdessä Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa ollut osaltaan viemässä eteenpäin tätä satunnaistettuihin vertailuasetelmiin perustuvan vaikuttavuustiedon murrosta huhtikuussa 2025 käynnistyneellä laajamittaisella, kotitaloustasolla satunnaistetulla kokeilulla. Kokeilussa puolet Pohjanmaan asukkaista saivat käyttöönsä uuden sairaanhoidon digitaalisen vastaanoton yhdeksän kuukauden pilotin ajaksi ennen kuin palvelu laajenee koko väestölle kokeilujakson jälkeen. Kokeilu tuottaa kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää tietoa siitä, miten digitaalinen vaihtoehto vaikuttaa perusterveydenhuollon palvelujen käyttöön, hoidon saatavuuteen ja perusterveydenhuollon resursseihin.

Kokeilu on toteutettu kustannustehokkaasti tilanteessa, jossa sairaanhoidon digitaalinen vastaanotto oltiin joka tapauksessa ottamassa hyvinvointialueella käyttöön. Pienillä muutoksilla käyttöönoton ajankohdassa ja hyödyntäen Suomen kansainvälisesti laadukkaita ja monipuolisia rekisteriaineistoja luotiin koeastelma, joka mahdollistaa uuden palvelun vaikuttavuuden arvioinnin luotettavasti. Samalla tuotetaan uuden palvelun käytöstä hyödyllistä kuvailevaa tietoa esimerkiksi siitä, millaiset ihmiset ovat löytäneet palvelun.

Miksi juuri RCT?

Palvelujärjestelmän muutosten arviointi perustuu usein havainnoiviin aineistoihin, kuten ennen-jälkeen vertailuihin, joissa kausaalivaikutusten erottaminen on usein vaikeaa tai nojaa vahvoihin oletuksiin. Satunnaistetussa koeasetelmassa tutkimusjoukko arvotaan satunnaisesti kahteen vertailuryhmään, koe- ja verrokkiryhmään. Satunnaistamisen vuoksi koe- ja verrokkiryhmä eivät odotusarvoisesti keskimäärin eroa toisistaan ryhmien taustaominaisuuksien mukaan, jolloin erot ryhmien välillä voidaan tulkita intervention vaikutuksiksi. Satunnaistettu koeasetelma on usein luotettavin tapa erottaa intervention vaikutus kaikista muista mahdollisista vaikutuksista ja sekoittavista tekijöistä. Siksi RCT-asetelmia pidetään interventioiden vaikuttavuuden mittaamisen kultaisena standardina.

Miksi juuri Pohjanmaa?

Digivastaanottokokeilun mahdollisti Pohjanmaalla kolmen keskeisen tekijän yhdistelmä: oikea ajoitus, yhteinen tavoite tuottaa luotettavaa tutkimusnäyttöä digitaalisten terveyspalveluiden vaikutuksista ja toimiva yhteistyö. Hyvinvointialue oli samaan aikaan kehittämässä digipalveluiden alustaansa, jolloin satunnaistettu koeasetelma pystyttiin huomioimaan jo alustan suunnittelussa ja hankinnassa. Uusi alusta olisi otettu joka tapauksessa käyttöön, mutta käyttöönoton yhteyteen tarvittiin satunnaistamisen mahdollistavat elementit.

Käytännössä tarvittiin toiminto, jonka avulla alusta päästää vahvan tunnistautumisen perusteella sairaanhoidon digitaaliselle vastaanotolle vain koeryhmän henkilöt, kun taas vertailuryhmä saisi kohteliaan viestin, että palvelua pilotoidaan toistaiseksi vain rajatulle väestölle. Lisäksi hyvinvointialueen oli tärkeää luoda digiklinikalle oma SOTE-OID-yksilötunniste, jolle kaikki digivastaanotot kirjataan potilastietojärjestelmään. Näin varmistettiin, että kaikki digivastaanotot ovat tunnistettavissa Avohilmo-rekisteristä (lue lisää SOTE-OID:n hyödyntämisestä).

Tutkimusryhmän ja hyvinvointialueen välisen yhteistyön alkaminen jo suunnitteluvaiheessa oli edellytys sille, että satunnaistetun vertailuasetelman edellytykset pystyttiin takaamaan.

Yhteistyön käynnistymisen kannalta oli tärkeää, että tutkimusryhmä ja hyvinvointialue tunnistivat digitaalisten terveyspalvelujen vaikuttavuustutkimuksen selkeän tarpeen. Digitaaliset terveyspalvelut ovat yleistyneet vauhdilla korona-ajan jälkeen. Tutkimusryhmä tunnisti osaltaan vaikuttavuustiedon tarpeen, mikä johti SoteDataLab-hankkeen perustamiseen. Pohjanmaalla kiitosta täytyy antaa tutkimusmyönteiselle strategia- ja kehitysjohtaja Suvi Einolalle, joka edisti kokeilun käytäntöön viemistä hyvinvointialueella. Lisäksi hyvinvointialueen johdossa tunnistettiin tarve digipalvelujen tutkimukselle, mikä mahdollisti hyvinvointialueen täyden tuen kokeilulle.

Kunnianhimoisen kokeilun toteuttaminen edellytti tiiviissä yhteistyössä tapahtunutta valmistelua: tutkimusryhmä vastasi kokeilun tieteellisestä suunnittelusta ja satunnaistamisen toteuttamisesta, hyvinvointialue puolestaan operatiivisesta toteutuksesta ja käytännön suunnittelusta. Tutkimusryhmä hoiti kokeilun tieteellisen ennakkorekisteröinnin, tarvittavat voimalaskelmat ja suunnitelmat, sekä koeryhmän satunnaistamisen DVV:n väestötietojärjestelmästä poimittujen tietojen pohjalta. Hyvinvointialueen osalta kokeilun käytännön toteutusta on edistänyt ammattitaitoinen tiimi (erityiskiitos Petra Fager ja Sofi Nyman), jonka kanssa tutkimusryhmän on ollut helppo työskennellä tiiviisti.

Lopputuloksena on laajamittainen satunnaistettu kokeilu, joka täyttää korkeat tieteelliset kriteerit.

Mitä seuraavaksi?

Onnistunut yhteistyö tutkimusryhmän ja Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa luo vankan pohjan uusien kokeilujen toteuttamiselle jatkossa – Pohjanmaalla tai muualla Suomessa. SoteDataLab-tutkimusryhmä on osana uutta konsortiota (Generatiivinen tekoäly ja digitaaliset ratkaisut: Vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantaminen terveyspalveluissa (GAINS)), jolle myönnettiin hiljattain Suomen Akatemian Strategisen Tutkimuksen Neuvoston (STN) rahoitus. Jatkosuunnitelmissa on arvioida uusien tekoälytyökalujen vaikuttavuutta sekä sosiaali- että terveydenhuollossa.

Blogin kirjoittajat:

Alex Kivimäki, Tapio Haaga, Oskari Nokso-Koivisto