SoteDataLab-hankkeessa julkaistussa Pro Gradu-tutkielmassa tarkasteltiin, miten Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella avattu digiklinikka liittyi eri väestöryhmien palvelukäyttöön vuosina 2023-2024. Havaitsimme, että nuorempi väestö ja naiset näyttivät hyötyvän digiklinikasta eniten, ja he olivat myös palvelun aktiivisimpia käyttäjiä. Tuloryhmittäin tarkasteltuna pienituloisten kohdalla analyysi viittaa siihen, että heillä havaittiin suurimmat hyödyt, vaikka he käyttivät digiklinikoita vähiten. Sen sijaan perinteisten terveydenhuollon vastaanottojen lähellä asuvat ja keskituloiset suosivat perinteisiä avoterveydenhuollon palveluja digitaalisten palveluiden sijaan.
Suomessa digiklinikoita on otettu käyttöön perustuen oletukseen, että ne parantavat palveluiden saatavuutta ja keventävät kustannuksia. Mutta miten uudet palvelut liittyivät potilaiden palvelujen käyttöön? Selvittääksemme asiaa yhdistimme Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen vuosien 2023–2024 kansallisen potilasrekisterin (Avohilmo) tiedot väestötietorekisteriin. Näin pystyimme tarkastelemaan, miten taustatekijöiltään erilaiset ihmiset käyttivät digiklinikoita. Analyysissä huomioitiin muun muassa tulot, ikä, sukupuoli ja etäisyys lähimpään terveysasemaan.
Analyysi tehtiin kahdessa vaiheessa. Ensiksi diskreetin eli epäjatkuvan mallin regressioanalyysin avulla mitattiin, miten edellä mainitut taustatekijät ovat yhteydessä todennäköisyyteen asioida digiklinikalla.
Tämän jälkeen regressiomallilla tuotettuja parametreja käytettiin simulaatiossa, jossa vastattiin kysymykseen: mitä, jos digiklinikkaa ei olisi tarjolla Itä-Uudellamaalla? Simuloimalla tätä tilannetta pystyimme mittaamaan, kuinka suuri on se lisähyöty, jonka digitaalinen vaihtoehto tuo eri väestöryhmille. Toisin sanoen epäjatkuva malli tuotti parametrit, ja simulaatiomalli käytti niitä vaikutusten (hyödyn) laskemiseen.
Mitkä ovat analyysin lopputulemat?
- Digiklinikan käyttö oli suurinta nuorten aikuisten keskuudessa. Alle 25-vuotiailla naisilla digitaalisen vastaanoton tarjoama hyöty oli yli kaksinkertainen yli 65-vuotiaisiin verrattuna. Nuoret miehet hyötyivät digiklinikasta hieman naisia vähemmän.
- Naiset käyttivät digiklinikoita enemmän kuin miehet kaikissa ikäryhmissä. Keskimäärin naiset myös hyötyivät digiklinikoiden saatavuudesta johdonmukaisesti enemmän kuin miehet. Tämä saattaa heijastaa eroja terveyspalvelujen tarpeissa ja digiasioinnin luontevuudessa eri ryhmille
- Tulojen osalta havaitsimme yllättävän ilmiön: vaikka pienituloiset kävivät digiklinikalla harvemmin, he hyötyivät sen saatavuudesta eniten. Keskituloiset puolestaan hyötyivät digiklinikasta vähiten.
- Etäisyydellä lähimpään terveysasemaan oli odotettu yhteys. Mitä kauempana henkilö asui terveysasemasta, sitä todennäköisemmin hän hyötyi digiklinikan saatavuudesta (Kuva 1).
Kuva 1: Kuvaaja esittää todennäköisyyttä asioida julkisen sektorin digiklinikalla lähimmän fyysisen terveysaseman etäisyyden funktiona. Sekä miehillä että naisilla todennäköisyys asioida digiklinikalla kasvaa mitä kauempana lähimpää terveysasemaa ihmiset asuvat. Etäisyydestä riippumatta naiset asioivat digiklinikalla todennäköisemmin kuin miehet.
Digiklinikat voivat parantaa terveyspalvelujen saavutettavuutta, mutta hyödyt eivät välttämättä jakaudu tasaisesti
Keskeisiä tekijöitä hyötyjen jakautumisessa on useita. Yksi tärkeä tekijä on etäisyys: Itä-Uudellamaalla julkisen terveysaseman enimmäisetäisyys on noin 25 kilometriä, ja jo tässäkin ympäristössä etäisyydellä on selvä rooli. Kauempana asuvat käyttävät digiklinikoita todennäköisemmin kuin ne, jotka asuvat lähempänä terveysasemia. Alueilla, joilla etäisyydet ovat huomattavasti pidempiä, yhteys voi olla vielä vahvempi.
Tuloerojen tarkastelussa ilmeni jokseenkin yllättäviä tuloksia. Vaikka voisi olettaa, että tulotaso ennustaisi johdonmukaisesti ihmisen saamaa hyötyä digipalveluista, havaintomme eivät tukeneet tätä oletusta. Pienituloiset hyötyivät eniten digiklinikoista, vaikka käyttivät niitä harvemmin. Keskituloiset puolestaan hyötyivät sekä pienituloisia että suurituloisia vähemmän.
Ihmisten saamaan hyötyyn digiklinikoista vaikuttaa todennäköisesti myös muita tekijöitä, joiden ymmärtäminen vaatii lisää tutkimusta digipalvelujen käytöstä. Näiden taustaominaisuuksien tunnistaminen voi auttaa päättäjiä kohdentamaan uusia palveluja tehokkaammin ja varmistamaan, että digitaaliset terveyspalvelut tavoittavat ne ryhmät, jotka hyötyvät siitä eniten.
Koko tutkielma on luettavissa osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/items/3280b108-d3ec-40e3-8fd8-097c4253de9a
Tutustu myös aiempiin analyyseihimme:
Julkisten digiklinikoiden väestökattavuus nousi toukokuussa 2025 jo yli 4,3 miljoonaan.
Ketkä digiklinikoita käyttävät?
Mitä eroja hyvinvointialueiden digiklinikkaratkaisujen välillä on?
Blogin kirjoittajat
Martinos Therapontos, Tanja Saxell, Alex Kivimäki, Vivi Mauno, Aurora Morén