Tapio Haaga, Alex Kivimäki, Mika Kortelainen, Oskari Nokso-Koivisto, Tanja Saxell, Meeri Seppä, Lauri Sääksvuori
Tiivistelmä:
Hyödynsimme laajamittaista satunnaistettua kontrolloitua koetta (RCT) tutkiaksemme julkisesti tarjotun digiklinikan vaikutuksia. Digiklinikka tarjoaa perusterveydenhuollon palveluja digitaalisten kanavien kautta. Tutkimusinterventio antoi pääsyn julkiseen digiklinikkaan, joka tarjoaa chat-pohjaisia perusterveydenhuollon vastaanottoja mobiilisovelluksen ja verkkosivuston kautta. Palvelu sisältää hoidon tarpeen arviointeja, diagnooseja, lääkemääräyksiä ja jatkohoitosuosituksia. Digiklinikka suunniteltiin täydentämään perinteisiä julkisen perusterveydenhuollon palveluja, kuten läsnäkäyntejä ja puhelinkonsultaatioita. Koe toteutettiin Pohjanmaalla, terveydenhuoltoalueella, joka palvelee 179 000 asukkaan väestöä. Satunnaistimme pääsyn digiklinikkaan kotitaloustasolla siten, että 50 prosenttia kotitalouksista sai pääsyn palveluun.
Tässä täydennetyssä tilastollisessa analyysisuunnitelmassa (SAP) raportoidaan esirekisteröityjen analyysiemme tulokset vähäisin muutoksin suhteessa ennakkoanalyysisuunnitelmaamme (PAP) ja tilastolliseen analyysisuunnitelmaamme (SAP). Hallinnollista yksilötason aineistoa hyödyntäen havaitsemme, että digiklinikan käytön vaikutus julkisen perusterveydenhuollon läsnäkäyntien määrään ei poikennut tilastollisesti merkitsevästi nollasta. Piste-estimaatti on negatiivinen, mikä viittaa siihen, että sataa digiklinikkakontaktia kohden vältettiin vain viisi läsnäkäyntiä (95 %:n luottamusväli: −23–+13). Sen sijaan digiklinikka vähensi muiden perinteisten julkisen perusterveydenhuollon kontaktien määrää, mukaan lukien etälääketiede, ammattilaisten väliset konsultaatiot ja hoidon tarpeen arvioinnit: sataa digiklinikkakontaktia kohden vältettiin 37 muuta kontaktia perinteisessä julkisessa perusterveydenhuollossa (95 %:n luottamusväli: −60–−14). Tulokset viittaavat siihen, että muut perinteiset julkisen perusterveydenhuollon palvelut ovat läheisempiä substituutteja digitaalisille palveluille kuin läsnäkäynnit. Kokonaisuudessaan pääsy digiklinikkaan lisäsi julkisen perusterveydenhuollon kontaktien kokonaismäärää 2,4 prosentilla (95 %:n luottamusväli: +0,4 % – +4,4 %). Emme havaitse tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia sairaaloissa tarjotun erikoissairaanhoidon käyttöön, emmekä näyttöä siitä, että yksityisen tai työterveyshuollon käyttö olisi korvautunut julkisen sektorin palveluilla.
Lue tutkimusblogi: Pohjanmaan digiklinikkakokeilun tulokset: Sairaanhoidon chat-vastaanotot paransivat saatavuutta, mutta läsnäkäynnit eivät merkittävästi vähentyneet