SoteDataLab-hankkeessa tarkasteltiin, kuinka paljon ja millaista väestöä asuu niiden terveysasemien lähellä, joita suunnitellaan lakkautettavaksi. Havaitsimme 133 terveysasemaa, jotka joko suljetaan tai joiden sulkemista suunnitellaan. Nämä terveysasemat ovat lähin terveysasema boin 860 000 suomalaiselle. Suljettavat terveysasemat ovat väestöpohjaltaan keskimääräistä pienempiä ja sijaitsevat useammin maaseudulla. Keskimääräisen suljettavan terveysaseman väestöpohja ei näytä sairaammalta tai huono-osaisemmalta kuin jatkavien terveysasemien väestöpohja – pikemminkin päinvastoin. Tosin erot ovat pieniä. Siksi arvioimme, että myös digiklinikka-asioinnin näkökulmasta keskimääräisen suljettavan terveysaseman väestön valmius ja alttius käyttää digitaalisia palveluita on melko samanlaista kuin keskimääräisen jatkavan terveysaseman väestöllä. 

Miksi terveysasemia suljetaan?

Säästöpaineiden vuoksi hyvinvointialueet ovat päättäneet uudistaa myös perusterveydenhuollon palveluverkkoaan eli sitä, missä ja millaisia palveluja ne tuottavat asukkailleen. Taustalla vaikuttaa erityisesti se, että tietyille alueille kaupunkikeskustojen ulkopuolella on ollut vaikeampaa saada hoitohenkilökuntaa kuin keskustoihin. Vastaavasti tilojen ylläpito ja niiden huolto voivat luoda kustannuspaineita, samalla kun keskitetyillä palveluilla haetaan kustannustehokkuutta ja parempaa hoidon laatua. Suljettavien terveysasemien palveluja pyritään korvaamaan eritasoisilla lähipisteillä, liikkuvilla palveluilla ja digipalveluilla. Moni hyvinvointialue on jo tehnyt päätöksiä useiden terveysasemien sulkemisesta, ja osalla erityisesti aikaisemmin kuntayhtyminä toimineilla alueilla palveluverkostoa on jo tiivistetty ennen uudistusta. Sen sijaan jotkut hyvinvointialueet vielä suunnittelevat muutoksia tai tehdyt kartoitukset kuvaavat pitkän aikavälin palveluverkoston tavoitetilaa.

Missä terveysasemia suljetaan?

Kuva 1 havainnollistaa Suomen ja pääkaupunkiseudun terveysasemat kartalla ryhmitellen terveysasemat sen mukaan, ollaanko terveysasema sulkemassa vai eikö sulkemisesta ole suunnitelmia. Lakkautusuhan alla oli tammikuussa tehdyn tiedonkeruun perusteella yhteensä 138 terveysasemaa, kun taas 357 terveysaseman kohdalla sulkusuunnitelmia ei havaittu. Sulkemisuhan alla olevat terveysasemat ovat pääasiassa maan etelä- ja länsiosissa, Pähkinäsaaren rauhan rajan länsipuolella, jossa terveysasemaverkosto on ollut Itä- ja Pohjois-Suomea tiheämpi. 

On syytä huomata, että terveysasemien luokittelu sulku-uhan perusteella ei kerro koko kuvaa. Terveysasemien aukioloajoissa ja niillä tarjottavissa palveluissa on nimittäin ollut merkittäviä eroja jo aiemmin, ja jatkossa nämä erot voivat kasvaa. Voi olla, että osa hyvinvointialueista haluaa pitää toimipisteitä auki, mutta hakee säästöjä aukioloaikoja tai palvelutarjontaa kaventamalla esimerkiksi siten, että lääkäri on paikalla vain tiettyinä päivinä. Kuulostaa dramaattiselta, että noin 860 000 suomalaisen lähin terveysasema on sulku-uhan alla. Korkea luku voi kuitenkin hämätä, jos ko. terveysasemien aukioloajat ja palveluvalikoima ovat olleet keskimääräistä suppeampia jo ennen sulkupäätöstä. Vastaavasti on todennäköistä, että osalla väestöstä seuraavaksi lähin auki pysyvä terveysasema ei ole oleellisesti kauempana kuin aikaisempi.

Kuva 1: Missä terveysasemia suljetaan? Suomen ja pääkaupunkiseudun terveysasemat kartalla

Selitys: Kartta havainnollistaa, mitkä terveysasemat on suljettu, ollaan sulkemassa tai mahdollisesti suljetaan verrattuna syyskuun 2023 terveysasemaverkostoon. Tiedot suljettavista terveysasemista on koonnut tammikuussa 2025 Visa Väisänen päälähteenään hyvinvointialueiden palveluverkkosuunnitelmat.

Kuinka suljettavat terveysasemat eroavat väestöpohjan suhteen niistä asemista, joita ei olla sulkemassa?

Taulukosta 1 havaitsemme, että:

• 133 terveysasemaa ollaan sulkemassa tai mahdollisesti sulkemassa (jatkossa puhumme vain sulkemisesta), kun taas 362 terveysasemaa koskien emme havainneet sulkusuunnitelmia. Terveysasemasulkemiset vaikuttanevat suoraan ainakin noin 860 000 suomalaiseen, joiden lähintä terveysasemaa ollaan sulkemassa (16 % väestöstä).

• Suljettavat terveysasemat ovat väestöpohjaltaan keskimääräistä pienempiä: keskimääräinen väestöpohja suljettavilla terveysasemilla oli 6 400, kun taas se oli melkein kaksinkertainen (12 200) niillä terveysasemilla, joita ei olla sulkemassa. Huomioi, että väestöpohja oli määritelty siten, mikä oli kunkin asukkaan lähin terveysasema linnuntietä pitkin (ei siis välttämättä lähin terveysasema oman hyvinvointialueen sisällä).

• Keskimääräinen suljettava terveysasema sijaitsi useammin maaseudulla kuin keskimääräinen jatkava terveysasema. Keskimääräisen suljettavan terveysaseman väestöpohjasta asui kaupunkialueilla 31 %, kun taas keskimääräisen jatkavan terveysaseman väestöpohjasta asui kaupunkialueella 40 %.

• Sosiodemografisten ja -ekonomisten taustaominaisuuksien suhteen erot olivat pieniä. Keskimääräisen suljettavan terveysaseman lähellä asui hieman vähemmän naisia, jonkin verran vähemmän vuoden aikana työttömänä olleita (8,0 % vs. 9,0 %) ja hieman vähemmän yli 80-vuotiaita kuin keskimääräisen jatkavan terveysaseman lähellä. Keskimääräisen suljettavan terveysaseman väestöpohjassa keskitulot olivat korkeammat (30 900 e vs. 30 000 e), tulojakauman alimman viidenneksen osuus hieman pienempi ja kolmannen asteen tutkinnon omaavien osuus oli hieman pienempi.

• Sairastavuuden suhteen erot olivat pieniä, mutta niin päin, että kansansairauksien ja monisairaiden osuudet olivat keskimäärin pienempiä sulkemisuhan alla olevilla terveysasemilla verrattuna jatkaviin terveysasemiin.

• Terveyspalvelukäytön suhteen havainnot ovat kiinnostavia, vaikkakin erot ovat pieniä, kuten sairastavuudenkin osalta. Keskimääräisen suljettavan terveysaseman väestö käyttää vähemmän julkisen perusterveydenhuollon palveluja ja vähemmän sairaanhoidon etäasiointia, mutta enemmän yksityisen avosairaanhoidon läsnäkäyntejä ja työterveyshuollon läsnäkäyntejä sekä etäasiointeja.

Taulukko 1: Kuinka suljettavat terveysasemat eroavat väestöpohjan taustaominaisuuksien suhteen niistä asemista, joita ei olla sulkemassa?

Tulosten valossa näyttää siis siltä, että suljettavat terveysasemat ovat keskimääräistä pienempiä ja sijaitsevat useammin kaupunki-maaseutuluokituksen mukaisella maaseudulla. Eriarvoisuusnäkökulmasta on huojentavaa, ettei keskimääräisen suljettavan terveysaseman väestöpohja näytä sairaammalta tai huono-osaisemmalta kuin jatkavien terveysasemien väestöpohja – pikemminkin päinvastoin. Yleisenä huomiona todettakoon, että erot näyttävät kaupunki–maaseutu-ulottuvuutta lukuun ottamatta aika pieniltä. Täten arvioimme, että myös digiklinikka-asioinnin näkökulmasta keskimääräisen suljettavan terveysaseman väestön valmiudet ja alttius käyttää digitaalisia palveluita on melko samanlaista kuin keskimääräisen jatkavan terveysaseman väestöllä. Tosin epäilemme, että terveysasemien välillä on suurta vaihtelua – sekä suljettavien että jatkavien terveysasemien osalta – ja tämän selvittämistä jatkamme seuraavaksi.

Jatkotutkimuksesta

SoteDataLab-hankkeessa jatkamme tarkastelua, millaisia ihmisiä asuu suljettavien terveysasemien lähellä ja ennustavatko näiden ihmisten taustaominaisuudet korkeaa vai matalaa digiklinikkapalvelujen käyttöä. Alustavana havaintona mainittakoon, että terveysasemien välillä on merkittävää vaihtelua siinä, kuinka ison osan väestöstä ennustetaan käyttävän digiklinikkaa, jos sellainen on tarjolla. Millaisia ihmisiä asuu niiden terveysasemien lähellä, joiden asukkaista vain pienen osan ennustetaan käyttävän digiklinikkaa? Tähän pyrimme vastaamaan seuraavaksi.

Lisäksi THL:ssä on käynnissä hanke, jossa tutkitaan 2010-luvun terveysasemasulkemisten vaikutuksia suljettujen terveysasemien lähellä asuneiden ihmisten palvelukäyttöön ja terveystulemiin (yhteystiedot: Konsta Lavaste, konsta.lavaste@thl.fi).

HUOM! Suljettavien terveysasemien määrä korjattu jälkikäteen (1.4.2025). Kartta ja taulukko päivitetty. Suljettavien terveysasemien määräksi oli aiemmin ilmoitettu 138.

Mikä digiklinikka on? Lue blogimme: https://sotedatalab.fi/uutinen/digiklinikka-muuttamassa-julkista-perusterveydenhuoltoa/

Mitä eroja hyvinvointialueiden digiklinikkaratkaisujen välillä on? Lue blogimme: https://sotedatalab.fi/uutinen/tuoko-digiklinikka-tuottavuuskasvua/

Ketkä digiklinikoita käyttävät? Lue blogimme: https://sotedatalab.fi/uutinen/julkisen-avosairaanhoidon-digiklinikka-asioinnin-osuus-on-ollut-suurin-pienilla-lapsilla-nuorilla-aikuisilla-naisilla-ja-tulojakauman-ylapaassa/

Blogin kirjoittajat

Tapio Haaga, Aurora Morén, Visa Väisänen (THL), Alex Kivimäki, Vivi Mauno ja muu SoteDataLab-tiimi (erit. Mika Kortelainen, Oskari Nokso-Koivisto, Tanja Saxell ja Lauri Sääksvuori).

Kiitämme työtämme kommentoineita THL-kollegoita (erit. Konsta Lavaste, Markku Satokangas ja Tiina Hetemaa).