SoteDataLab-hankkeen raportissa tutkittiin virka-ajan (ma–pe klo 8–16) ulkopuolista etäasiointia sekä julkisessa avosairaanhoidossa, yksityisessä avosairaanhoidossa että työterveyshuollossa. Tulosten mukaan laajemmille aukioloajoille on ollut kysyntää ja niistä ovat saattaneet hyötyä erityisesti lapset ja heidän vanhempansa, nuoret aikuiset ja naiset.

Valtaosa hyvinvointialueista on jo ottanut tai ottamassa käyttöön digiklinikan tai digitaalisen sote-keskuksen, eli digitaalisen ja usein chat-pohjaisen vaihtoehdon perusterveydenhuollon läsnäpalveluille. Digiklinikat palvelevat laajempaa väestöpohjaa kuin perinteiset terveysasemat, mikä mahdollistaa terveysasemia laajemman aukiolon esimerkiksi iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Avohilmo-rekisteriaineistoon perustuvaan tutkimukseen sisällytimme 837 000 asukasta viideltä hyvinvointialueelta, joilla oli käytössä julkisen perusterveydenhuollon digiklinikka vähintään kuuden kuukauden ajan vuoden tarkastelujaksolla 4/2023–3/2024.

Tulosten mukaan digiklinikka- tai etäasioinneista toteutuu viikonloppuisin tai virka-ajan (klo 8–16) ulkopuolella merkittävästi suurempi osuus palvelutapahtumista kuin läsnäkäyntien tapauksessa. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että digipalveluilla on voitu laajentaa aukioloa ja että laajemmille aukioloajoille on ollut kysyntää.

Esimerkiksi julkisessa avosairaanhoidossa digiklinikka-asioinneista 7 % toteutui viikonloppuisin, kun taas yksityisessä avosairaanhoidossa etäasioinneista toteutui viikonloppuisin 12 % ja työterveyshuollossa 7 % (Kuva 1). Sen sijaan läsnäkäynneistä toteutui viikonloppuisin selvästi pienempi osuus kuin digiklinikka- tai etäasioinneista (2 % julkisessa avosairaanhoidossa, 6 % yksityisessä avosairaanhoidossa ja 2 % työterveyshuollossa).

Vastaavanlaisia tuloksia saadaan tarkastellessa asiointia kellonajan mukaan. Julkisessa avosairaanhoidossa digiklinikka-asioinneista 17 % toteutui virka-ajan ulkopuolella, kun taas yksityisessä avosairaanhoidossa etäasioinneista toteutui virka-ajan ulkopuolella 31 % ja työterveyshuollossa 24 % (Kuva 2). Toimistotyöajan ulkopuolisista etäasioinneista valtaosa toteutui illan tunteina (klo 16–20) tai aamulla (klo 6–7), kun taas yöaikaan asiointia oli vain murto-osa. Sen sijaan läsnäkäynneistä toteutui virka-ajan ulkopuolella selvästi pienempi osuus kuin digiklinikka- tai etäasioinneista (7 % julkisessa avosairaanhoidossa, 17 % yksityisessä avosairaanhoidossa ja 9 % työterveyshuollossa).

Virka-ajan ulkopuolisen palvelutarjonnan potentiaalista kysyntää on todennäköisesti paras hahmottaa yksityisen terveydenhuollon etäpalveluita koskevien tulosten avulla, sillä julkisessa avosairaanhoidossa ja työterveyshuollossa palveluiden saatavuus on keskimäärin rajoitetumpaa virka-ajan ulkopuolella. Tulokset voivat hyödyttää hyvinvointialueita esimerkiksi pohtiessa, tulisiko digiklinikoiden aukioloaikoja laajentaa entisestään nykyisestä.

Millaiset väestöryhmät sitten eniten hyötyisivät etäasioinnin laajemmista aukioloajoista? Arvioimme kysymystä logistisella regressiomallilla. Tulokset on raportoitu vetosuhteina kuvassa 3. Virka-ajan ulkopuolisen (ma–pe klo 8–16) etäasioinnin veto (eng., odds) laski iän myötä suhteessa 20–39-vuotiaisiin ja oli suurempaa naisilla kuin miehillä kullakin sektorilla. Malliin sisällytettiin myös tulot ja etäisyys asuinpaikasta lähimmälle terveysasemalle, mutta näillä ei ollut selkeää tai johdonmukaista yhteyttä virka-ajan ulkopuolisen etäasioinnin vetoon. Poikkeuksena oli ehkä tulot siten, että virka-ajan ulkopuolisen etäasioinnin veto oli alimmassa tuloneljänneksessä pienempää kuin muissa tuloryhmissä julkisessa avosairaanhoidossa ja työterveyshuollossa.

Tulkitsemme tuloksia niin, että etäpalvelujen laajemmista aukioloajoista ovat voineet hyötyä erityisesti lapset ja heidän vanhempansa, nuoret aikuiset ja naiset.

Lisätietoa tutkimuksesta

Blogiteksti perustuu SoteDataLab-hankkeen raporttiin (lähdeviite alla), jossa tutkittiin terveyspalvelukäyttöä perusterveydenhuollon eri sektoreilla AvoHilmo-rekisteriaineiston sekä Tilastokeskuksen FOLK-henkilötietoaineiston perusteella. Tutkimus kattoi julkisen terveydenhuollon osalta digiklinikkakontaktit ja läsnäkäynnit, kun taas yksityisen terveydenhuollon (ml. työterveys) osalta mukaan sisällytettiin etäasiointi ja läsnäkäynnit. Tuloksia tulkitessa on huomioitava, että tarkastelussa mukana olevien hyvinvointialueiden välillä on merkittävää vaihtelua siinä, kuinka kattavia Avohilmo-tiedot olivat digiklinikkakäyntien osalta verrattuna hyvinvointialueiden omiin tietoaltaisiin. 

Tutkimusraportti sisältää laajan joukon analyyseja ja tuloksia sekä lisäksi tiiviin kirjallisuuskatsauksen, aineistokuvauksen, arvion Avohilmo-aineiston laadusta sekä arviot tutkimuksellisista rajoitteista ja jatkotutkimuksen mahdollisista suunnista. 

Lähdeviite: Haaga, T., Kortelainen, M., Mauno, V., Nokso-Koivisto, O., Saxell, T., Seppä, M., Sääksvuori, L. (2025); Perusterveydenhuollon digiklinikka- ja etäasiointi ja läsnäkäynnit sektoreittain Avohilmo-aineistossa 4/2023–3/2024; työpaperi, tammikuu 2025, https://osf.io/ey7bn

Kirjoittajat: Tapio Haaga, Vivi Mauno, Mika Kortelainen, Oskari Nokso-Koivisto, Tanja Saxell, Meeri Seppä ja Lauri Sääksvuori