Digiklinikkatoiminnan käynnistäminen julkisessa terveydenhuollossa on iso ponnistus ja toimintatavan muutos, etenkin jos palvelutuotanto on kokonaan omaa. Meiltä SoteDataLabissa kysyttiin, löytyykö datasta orastavia myönteisiä merkkejä siitä, että digiklinikkatoiminnalla voisi saavuttaa sille asetettuja tavoitteita. Tässä blogissa nostamme esiin neljä myönteistä merkkiä. Samalla toteamme, että on vielä monia merkittäviä ja toistaiseksi avoimia kysymyksiä, jotka edellyttävät jatkotarkastelua.

1. Digiklinikat ovat olleet asiakkaiden suosiossa

Useilla hyvinvointialueilla digiklinikan käyttäjämäärät ja käyttökerrat ovat nousseet nopeasti heti avaamisen jälkeen. Tämä voi kertoa siitä, että monissa tapauksissa asiakkaat ovat pitäneet juuri digiklinikan chattia itselleen parhaana yhteydenottotapana puhelinpalvelun sijaan. Digiklinikoita tuskin käytettäisiin, mikäli asiakkaat eivät kokisi hyötyvänsä niiden käytöstä.

Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueen digiklinikkaan otettiin yhteyttä yli 217 000 kertaa sen ensimmäisen toimintavuoden (2024–2025) aikana. Tämä vastaa noin 0,40 yhteydenottoa asukasta kohden vuodessa.¹ Ajan kuluessa digiklinikan käyttömäärät näyttävät myös kasvaneen: Päijät-Hämeen hyvinvointialueella vuonna 2021 käyttöön otetulla Harjun terveyden digiklinikalla asioitiin ensimmäisenä toimintavuonna 0,23 kertaa per asukas² (aluksi vain Lahti, Kärkölä ja Iitti), mutta vuonna 2024 asiointikäyntejä oli jo 0,49 per asukas³ – siis yli sadan prosentin kasvu vain muutamassa vuodessa.

Digiklinikkakäyntien määrä alkaa olla merkittävä ainakin joillain hyvinvointialueilla – erityisesti näin oli ainakin Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Samaan aikaan koko maassa vuonna 2024 julkisen terveydenhuollon avosairaanhoidossa kirjattiin keskimäärin 0,7 hoitajan läsnäkontaktia ja 1,1 hoitajan etäkontaktia (sis. myös puhelut ja videovastaanotot) asukasta kohden.⁴ Hoitajat toimivat usein asiakkaan ensikontaktina ja vastaavat myös suuresta osasta julkisten digiklinikoiden vastaanotoista.

2. Digipalvelusta on ollut hyötyä asiakkaille myös ammattilaisten näkökulmasta

Pohjanmaan hyvinvointialueella digiklinikka-alusta kysyy jokaisen sairaanhoidon chat-kontaktin jälkeen hoitavalta ammattilaiselta, a) oliko etäpalvelusta asiakkaalle hyötyä ja b) vähensikö se asiakkaan tarvetta soittaa tai asioida paikan päällä. Digiklinikan ensimmäisen kahden toimintakuukauden aikana ammattilaisten palaute on ollut erittäin myönteistä: 93 % tapauksista ammattilainen raportoi etäpalvelusta olleen hyötyä asiakkaalle, ja 79 % tapauksista sen koettiin vähentävän tarvetta muuhun yhteydenottoon.⁵

Näyttää myös siltä, että ammattilaisten kokemana monet palvelutarpeet ratkeavat digiklinikalla. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä Harjun terveyden mukaan vuonna 2024 digiklinikan yhteydenotoista 86 % ratkaistiin digiklinikalla, 8 % ohjattiin kiirevastaanotolle tai päivystykseen ja 6 % sai ajanvarauksen kiireettömälle lähivastaanotolle.³

Tuloksia täytyy kuitenkin tulkita varovaisesti. Pohjanmaan tapauksessa tarkastelujaksolla kertyi 1400 ammattilaispalautetta, vaikka asiakaskontakteja oli huomattavasti enemmän (Suomi.fi-tunnistautuneita asiakaskontakteja oli 1900 ja keskusteluja yhteensä 2400). Valikoitumisharhaa luultavasti on, jolloin on mahdollista, että myönteisiä kokemuksia saaneet ammattilaiset ovat antaneet palautetta herkemmin kuin kielteisiä kokemuksia saaneet. Toisaalta usein palautetta on tapana antaa erityisesti silloin, kun jokin ei toimi ja sille toivotaan parannuksia. Voi myös olla, että digiklinikan toimintaan ovat saattaneet hakeutua erityisesti ne ammattilaiset, jotka ovat kiinnostuneita uudesta palvelumuodosta, mikä saattaa osaltaan selittää myönteistä palautetta. Päijät-Hämeen tapauksessa puolestaan palvelutarpeiden ratkaisuaste digiklinikalla on käsittääksemme ammattilaisen arvio digiklinikkakontaktin toteutumishetkellä, eikä se kerro, mitä palveluja ja kuinka paljon asiakas todellisuudessa käytti ennen ja jälkeen digiklinikkakontaktin.

3. Digiklinikat ovat tuoneet laajempia aukioloaikoja ja niille on selvästi kysyntää

Useilla hyvinvointialueilla digiklinikat palvelevat asiakkaita perinteisiä terveysasemia laajemmilla aukioloajoilla – ja tämä näkyy myös datassa. Tutkimuksessamme⁶ havaitsimme, että julkisten digiklinikoiden kirjauksista 17 % kohdistui virka-ajan (klo 8–16) ulkopuolelle, kun taas läsnäkäyntien osalta vastaava osuus oli 7 %. Myös viikonloppuisin digiklinikoita käytettiin selvästi enemmän: 7 % kirjauksista kohdistui viikonloppuun, kun taas läsnäkäyntien osalta osuus oli vain 2 %, koska juuri muuta kuin päivystyskäyntejä ei ole ollut tarjolla. Laajemmille aukioloajoille on siis ollut kysyntää, ja niillä on tuotettu lisäarvoa asiakkaille.

On todennäköistä, että virka-ajan ulkopuoliselle julkiselle digiklinikka-asioinnille olisi enemmänkin kysyntää, jos aukioloaikoja laajennettaisiin entisestään. Vertailukohdan tarjoaa yksityinen avosairaanhoito, jossa palvelua on saatavilla laajasti myös virka-ajan ulkopuolella. Siellä etäasioinnista (sis. myös puhelut ja videovastaanotot) peräti 31 % tapahtui virka-ajan ulkopuolella ja 12 % viikonloppuisin.

Asiakkaat hyötyvät laajemmista aukioloajoista, mutta laajemmat aukioloajat eivät välttämättä aina ole palvelujärjestelmän kannalta tarkoituksenmukaisia. Tarvitseeko esimerkiksi kolesterolilääkitys saada uusituksi lauantaina kalliimmalla? Onko potilaan terveydentilaan todella vaikutusta sillä, saako kiireetöntä hoitoa sunnuntaina vai maanantaina? Lisäksi erilaiset palkkamallit julkisella ja yksityisellä sektorilla vaikuttavat siihen, kuinka järkevää palveluita on tarjota virka-ajan ulkopuolella tai viikonloppuisin.

4. Digiklinikoita käytetään monissa väestöryhmissä; toisaalta tietyt ryhmät korostuvat

Tutkimuksessamme havaitsimme, että julkisilla digiklinikoilla on käyttäjiä jokaisessa ikä- ja tuloryhmässä, joskin muun kuin suomen- tai ruotsinkielisten joukossa asiakkuuden yleisyys oli erityisen vähäistä.⁷ Alustava tulos myöhemmin syksyllä julkistettavasta tutkimuksestamme on, että mitä enemmän henkilöllä oli julkisen avosairaanhoidon käyttöä ennen digiklinikan avaamista, sitä enemmän hänellä keskimäärin oli julkisia digiklinikkakäyntejä. Toisin sanoen, myös iäkkäät, pienituloiset ja paljon julkisia palveluja käyttävät asioivat julkisilla digiklinikoilla. Tämä haastaa yleisen oletuksen siitä, että digipalvelut olisivat vain nuorten tai parhaiten pärjäävien käytössä.

Uusilla digiklinikkapalveluilla voitaneen siis saavuttaa monia väestöryhmiä, joskin tiettyjä ryhmiä toisia paremmin. Tarkastellessa⁶ esimerkiksi digiklinikka-asioinnin osuutta kaikesta julkisen avosairaanhoidon asioinnista tai sitä, kenellä julkisessa avosairaanhoidossa asioineista oli digiklinikka-asiointia, tietyt ominaisuudet korostuvat digin käyttäjissä: naiset, lapset ja nuoret aikuiset, tulojakauman yläpuolisko ja kauempana lähimmästä terveysasemasta asuvat. Kun taas tarkastellaan, kenellä julkisella digiklinikalla asioineista oli virka-ajan ulkopuolista digiklinikka-asiointia, asiakkaissa korostuvat naiset, lapset ja nuoret. Alustava tulos keskeneräisestä myöhemmin syksyllä julkistettavasta tutkimuksesta on, että mitä enemmän henkilöllä oli julkisen avosairaanhoidon käyttöä ennen digiklinikan avaamista, sitä matalammaksi jäi digiklinikka-asioinnin osuus kaikesta julkisen avosairaanhoidon asioinnista.

Mitä emme vielä tiedä?

Yllä esitimme, että digiklinikka-asioinnille ja sen laajemmille aukioloajoille on ollut kysyntää, ja asioinnista on koettu olevan hyötyä asiakkaille ammattilaisten mielestä. Emme kuitenkaan vielä tiedä juurikaan digiklinikan käytön vaikutuksista, mikäli edellytämme näytöltä syy-seuraussuhteiden arvioinnin kultastandardia eli satunnaistettua vertailuasetelmaa tai vaihtoehtoisesti uskottavimpiin luonnollisiin koeasetelmiin perustuvaa vaikutusarvioita. 

Avoin kysymys esimerkiksi on: seuraako digiklinikka-asioinnista puhelimitse ja läsnäkäynteinä tapahtuvien yhteydenottojen väheneminen? Missä määrin on mahdollista keventää digiklinikkatoiminnalla terveysasemiin kohdistuvaa painetta? Oletettavaa on, että digiklinikan avaamisen jälkeen yhteydenotot kokonaisuudessaan kasvavat, kun sekä digitaaliset, puhelimitse tehtävät ja kasvokkain tapahtuvat kontaktit lasketaan yhteen. Näin siksi, että digiklinikka tuttujen vaihtoehtojen lisänä madaltaa asioinnin kynnystä, ja digiklinikka tuskin on täydellinen substituutti puhelin- tai läsnäasioinnille. Monet varmasti toivoisivat, että digiklinikka-asiointi vähentäisi puhelin- ja läsnäasiointia siinä määrin, että se hillitsee perusterveydenhuollon kokonaiskustannuksia kysynnän kasvusta huolimatta, eli että saisimme enemmän kontakteja ja paremman asiakaskokemuksen samalla hinnalla tai jopa halvemmalla. Näin ei välttämättä käy – esimerkiksi jos puhelin- ja läsnäpalvelujen saatavuus on ollut kovin rajattua. Pyrimme SoteDataLab-hankkeessa vastaamaan, vähentääkö digiklinikka-asiointi perinteistä asiointia terveysasemalla Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa yhteistyössä tehtävällä satunnaistetulla vertailututkimuksella, jonka tuloksia raportoimme vuoden 2026 alkupuolella.⁸

Avoin kysymys on, kuinka iso osa asiakkaiden palvelutarpeista todella ratkeaa yhdellä digiklinikkakontaktilla. Olemme tekemässä tutkimusta, jossa tarkastellaan terveyspalvelukäyttöä eri kanavissa (etäasiointi ja läsnäpalvelut) eri sektoreilla (julkinen, yksityinen, työterveys) kaksi viikkoa ennen ja jälkeen julkisen digiklinikkakontaktin. Jatkotutkimusta tarvitaan myös paljon julkisia palveluita käyttävien digiklinikka-asioinnista. Olisi lisäksi tärkeää kuulla enemmän asiakkaiden kokemuksia digiklinikan käytöstä ja hyödystä.

Lue Lisää

Julkisten digiklinikoiden väestökattavuus nousi toukokuussa 2025 jo yli 4,3 miljoonaan.

Mikä digiklinikka on?

Mitä eroja hyvinvointialueiden digiklinikkaratkaisujen välillä on?

Blogin kirjoittajat

Tapio Haaga, Lotta Virtanen, Alex Kivimäki, Vivi Mauno ja muu SoteDataLab-tiimi.

Kiitämme Kaisa Kujansivua kommenteista.

1. Lähde: https://www.pirha.fi/w/kaikenikaiset-ovat-loytaneet-digiklinikan-erityisen-suosittu-ruuhkavuosia-elavien-keskuudessa, luettu 18.6.2025.[↩]
2. Lähde: https://harjunterveys.fi/wp-content/uploads/2022/02/Harjun-terveyden-vuosikertomus_2021.pdf, luettu 18.6.2025.[↩]
3. Lähde: https://harjunterveys.fi/wp-content/uploads/2025/02/Harjun-terveys-2024.pdf, luettu 18.6.2025.[↩][↩]
4. Lähde: https://thl.fi/tilastot-ja-data/aineistot-ja-palvelut/avoin-data (Avohilmo), luettu 18.6.2025.[↩]
5. Lähde: Pohjanmaan hyvinvointialue.[↩]
6. Lähde: https://osf.io/ey7bn, luettu 18.6.2025.[↩][↩]
7. Lähde: https://osf.io/ey7bn, luettu 18.6.2025[↩]
8. Lue lisää: https://stm.fi/-/pohjanmaan-hyvinvointialueella-on-kaynnissa-satunnaistettu-kokeilu-digitaalisten-terveyspalveluiden-vaikutuksista, luettu 18.6.2025.[↩]