Jo miltei 2,4 miljoonaa suomalaisista on julkisen terveydenhuollon digiklinikan piirissä, ja monella on pääsy digiklinikalle myös työterveyshuollon kautta. Digiklinikat ovat yleistyneet Suomessa valtavaa vauhtia, mutta niiden vaikutuksia ja vaikuttavuutta on tutkittu vain vähän.

Digiklinikoiden käytön vauhdikas yleistyminen on yksi 2020-luvun näkyvimmistä murroksista suomalaisessa perusterveydenhuollossa. Siinä missä mobiilisovellukset ovat jo tuoneet esimerkiksi pankit, ruokakaupat ja ravintolat taskuun, digiklinikkasovellukset ovat tekemässä samaa julkiselle terveydenhuollolle. Perinteisen asioinnin rinnalle on tullut digitaalinen vaihtoehto terveyskeskuksessa asioimiselle (ks. Kuva 1).

Kuva 1: Kuinka moni asuu alueella, jossa on tarjolla julkinen digiklinikka. 

Digiklinikka ei välttämättä ole pelkkä chat-yhteys hoitajalle tai lääkärille, vaan se voi olla laajempi sovellus tai alusta (kts. Kuva 2), jonne on koottu chat-keskustelujen, kiireettömien viestien ja videovastaanottojen lisäksi myös muita digitaalisia asiointimahdollisuuksia, kuten ajanvarausten tarkastelu ja peruminen, omien tietojen, hoitokertomusten ja laboratoriotulosten tarkasteleminen sekä kyselyiden ja lomakkeiden täyttö. Tässä hankkeessa digiklinikalla tarkoitetaan pääasiassa kuitenkin suppeammin palvelua, jonka kautta on mahdollista ottaa nopeasti, ilman matkustamista ja laajoilla aukioloajoilla digitaalisesti (esim. chatissa) yhteys terveydenhuollon ammattilaiseen (sis. hoitajat ja lääkärit) perusterveydenhuollossa. ¹

Eri hyvinvointialueiden digiklinikoiden ominaisuudet vaihtelevat, mutta asiakkaan näkökulmasta ratkaisuissa on paljon samaa.² Asiakas ottaa yhteyttä palveluntuottajaan verkkosivun tai mobiilisovelluksen kautta. Kun asiakas on vastannut esitietokysymyksiin, sairaanhoitaja liittyy chat-keskusteluun. Asiakkaan odotusaika mitataan minuuteissa, ei tunneissa tai päivissä kuten usein terveysaseman takaisinsoittopalveluissa.³ Hoitaja tekee hoidon tarpeen arvioinnin ja pyrkii ratkaisemaan asian. Tarvittaessa hoitaja konsultoi lääkäriä tai ohjaa potilaan eteenpäin lääkärille tai muulle ammattilaiselle chatissa, videovastaanotolle tai kivijalkaan (kts. Kuva 3). 

Lähtökohtaisesti digiklinikalla saa hoitoa oireisiin, jotka eivät vaadi fyysistä tutkimusta. Näitä voivat olla esimerkiksi flunssa-, allergia-, silmä- ja iho-oireet. Digitaalisissa kanavissa korostuvat usein myös arkaluontoiset oireet kuten seksuaaliterveyteen liittyvät asiat sekä mielenterveyden haasteet. On kuitenkin useita tilanteita, joihin etävastaanotto ei useimmiten sovi – mm. akuutit neurologiset oireet ja monisairaiden potilaiden kompleksiset tapaukset.⁴

Taustaselvityksemme perusteella hyvinvointialueiden keskeiset tavoitteet digiklinikkatoiminnalle ovat olleet:

1. Tehokkuuden kasvattaminen ja kustannusten nousun hillitseminen siten, että hoitamalla digiin soveltuvat tapaukset digipalvelussa vapautetaan resursseja kivijalkapalveluissa niitä tarvitseville, 
2. Palvelujen saatavuuden parantaminen niin aukioloaikojen, maantieteellisen saatavuuden kuin aiemmin alipalveltujen väestöryhmien osalta sekä 
3. Ammattilaisten rekrytoinnin helpottaminen, sillä rekrytointi digiin on koettu helpommaksi kuin rekrytointi syrjäseutujen terveysasemille. 

Tulkitsemme, että toimijoilla on ollut erilaisia painotuksia tehokkuustavoitteen ja palvelujen saatavuuden parantamisen välillä: osa toimijoista vaikuttaa tavoittelevan säästöjä, kun taas osa mieltää digiklinikkatoiminnan lähinnä verrattain edulliseksi tavaksi parantaa palvelujen saatavuutta.

Tämä hanke tutkii digitaalisten terveyspalvelujen käyttöä, käyttäjiä, tuotantoa ja vaikuttavuutta. Hankkeessa on kolme kärkeä: 1) tarvittavan aineisto- ja osaamispohjan rakentaminen, 2) rekisteripohjainen kuvaileva analyysi ja 3) kansallisesti merkittävien satunnaistettujen kokeilujen toteuttaminen. Tavoitteena onkin luoda digipalvelujen koelaboratorio ja tilannehuone, joilla tavoitellaan aiempaa systemaattisempaa, monipuolisempaa, nopeampaa ja luotettavampaa tapaa tuottaa tilannekuvaa ja vaikuttavuustietoa sekä kansallisella että alueellisella tasolla.

Tervetuloa seuraamaan hankettamme! 

Kirjoittajat: Tapio Haaga, Vivi Mauno, Tanja Saxell, Alex Kivimäki, Kaisa Kujansivu, Oskari Nokso-Koivisto, Mika Kortelainen, Lauri Sääksvuori

1. Määritelmämme ei siis kata pelkkää asynkronista viestintää potilaan ja ammattilaisen välillä, kuten Apotin Maisa-palvelussa, vaan digiklinikkatoiminnassa vasteaika on asiakkaan näkökulmasta lyhyt.[↩]
2. Havainnollistavana esimerkkinä tämä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ohjevideo Päijät-Sote-sovelluksen Digiklinikan käyttöön: https://youtu.be/4nBnq_hpxdc?feature=shared, katsottu 5.11.2024.[↩]
3. Esimerkiksi Pirkanmaan digiklinikalla tavoitellaan keskimääräistä 10 min odotusaikaa. Lähde: https://www.sttinfo.fi/tiedote/70146968/digiklinikka-kayttoon-25-pirkanmaalla-nain-kaytat-uutta-palvelua?publisherId=69818823&lang=fi, luettu 5.11.2024.[↩]
4. Kujansivu K., Tolvanen E., Kautto M., Koskela T. (2024) Primary care physicians’ experiences of video and online chat consultations: a qualitative descriptive study. Scand J Prim Health Care. 18:1-12. https://doi.org/10.1080/02813432.2024.2391406[↩]